Meillä oli Leyan kanssa tunti perjantaina 28.1., joka sujui super hyvin ! Mentiin alkuun kahdeksikolla, ja aina suoristus vaiheessa käyntiin, 3 askelta käynnissä, ja taas raviin. (: Leyasta tuli tosi hyvä pohkeelle. Alettiin myös pikku hiljaa vaatii astetusta. Jatkettiin uraa pitkin eteen päin, ja haettiin vasta-asetus. Kun vasta-asetus alko toimii, niin pyydettiin pohkeella peppua uran sisälle. Pyysin alkuun ehkä vähän turhan vahvasti, sillä Leya oli yht äkkiä ihan poikittain :D Sitten tajusin pyytää pienemmin, ja homma toimi. Alettiin sitten tekee loivaa avotaivutusta. Se oli paljon vaikeempaa kuin saada peppua uran sisäpuolelle. Varsinkin  vasemmalle oli vaikee taivuttaa, kun on ollut muutenki hieman jäykempi vasempaan. Alettiin sitten liittä avoon laukan nosto, ja laukattiin 1/4 kierrosta ja uudestaan raville ja taas uus avotaivutus josta laukan nosto. Laukan jälkeen Leya oli tosi vahva ja sählä, saatiin mennä alkuun kierros ennekun saatiin nostettua uus laukka. Laukassa oli muutenkin tosi  vahva ja meno päällä. Jäätiin molempiin suuntiin sitten laukkaan ja mentiin hetki ympyrällä kunnes siirryttiin raville. Leya oli tosi hyvä, vähän alko painaa kädelle, jolloin mun piti ottaa ns. viipyyvä pidäte ja pohkeella eteenpäin. Ja se autto, oli tosi kevyt edestä. :) Loppuravit hölkyn kölkyn (:

Nellin kanssa ollaan oltu ulkona nyt neljä kertaa :) Vähän jänskää oli, ja rappuun sisälle oli tosi pelottava tulla :D Yöt on menny tosi hyvin, ja aina aamulla kun herätään niin virtaa on vaikka muille jakaa ! :D Nyt vaan paljon ihmisä oon koittanu saada käymään meillä että pentu sosiaalisoituu :) Tässä muutama kuva jälleen ;)

pitkä päivä takana !

Yö sujui Nellin kanssa suht ok, mentiin molemmat nukkumaan siin 22 aikaan illalla. Nelli herätti mut joskus vähän puolen yön jälkeen ja vikisi tooosi paljon. Kuuntelin sitä semmosseen puolisen tuntia, kunnes sanoin hys, niin lopetti saman tien ja jatkoi uniaan. Herätys oli jälleen puoli neljän maissa, mutta silloin ei tarvinnut sanoa mitään, kun rauhottui itse. :) Aamulla jäi rauhassa ja nätisti mun huoneeseen aidan taakse, kun itse lähdin työssäoppimaan. Sain onneks sieltä lähteä tosi aikasin, et Nellin ei tarvitse olla niin pitkään yksin, mutta pikkuveljeni oli jäännyt kotiin koulusta ja oli viihdyttänyt puppea. :) Oli muuten tooosi sekasin koko päivän siihen asti et sai ruokaa, jonka jälkeen alkoi vihdoinkin nukkumaan ! :) Illalla oli siskon mäyräkoira moikkaamassa, eihän siitä mitään tullut, sillä mäyräkoira pelkäs kuollakseen Nelliä :D Loppu ilta sujui ilman mitään ongelmia :)

Kävin myös ratsastamassa Leyan. Alkuun juoksi alta, mut oli tosi kiva, sitten kun sai keskittymään. Aloittelin käynnissä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Taivutin tosi paljon, juuri ennenkun siirryin raville. Menin tosi paljon vasempaan kierrokseen pienillä ympyröillä, kun tuntu että oli tosi jäykkis taipumaan. Vetristy tosi mukavasti kumminkin. Laukassa vasempaan suuntaan oli tosi huono, laukka oli tosi kulmikasta. Menin hetken aikaan "revitellen" ympäri kenttää, et vähän aukeis, ja alko se tuntuu jo paremmalta. Välissä vaihdoin kierrosta, oikeelle oli tosi hyvä. :) Jatkoin sitten vielä hetken vasempaan suuntaan, ja oli jo paljon parempi. :) Oikeeseen kierrokseen viel vähän taivutteluja myös, otin vasta-asetuksiakin. Toki välissä aina kävelin ennenkun jatkoin ;D Loppu verryttelyt tein kahdeksikolla, ja aina ennenkun vaihdoin ympyrää, otin 2-3 askelta käyntiä ja taas raville. Rupes loppuun olemaan aika raskas edestä, mut oli neiti kyllä väsynykin ! :D En tiiä, et puinko vähän liikaa päälle, kun laitoin fullneck fleecen, villaloimen, sisätoppiksen ja sit viel sadeloimen fleece vuorella :D Mut oli vähän hikinen, ja ulkona ei ollut mikään kovin lämmin, niin halusin olla varma että ainakaan ei vilustu :)

tänään on merkillinen päivä, 26.1. !

Tänään tulee siis mulla ja Leyalla 3 vuotta täyteen ! :) Leyan kanssa on ollut tosi paljon onnistumisen ja ilon hetkiä. Tosin, on välillä tullut myös turhautumisen tunne, sillä nyt kun ollaan kehitytty tosi paljon eteenpäin, ihan hirveällä rytinällä, niin nyt ollaan menty vähän taakse päin, mutta ei pidä lannistua! :)

Tänään myös sain ihka oman koiran, bordercollie nartun, Nellin ! Eli, nyt tämä blogi ei ole enään pelkästään Leyan blogi, vaan alan kerätä tänne myös Nellin kuulumisia. Nelli on tällä hetkellä 7 viikkonen, ja hurjan reipas pikkupentu ! Nellin kotiintulo matka sujui tosi hyvin, pari kertaa uikutti. Nyt täällä kotona on ollut hurjan hienosti, syöty kunnolla ja sitten nukutti. Tajus myös ton paperin päälle pissaamisen tosi nopeesti ! Hieno ja fiksu tyttö !
Vähän huono kuva, mutta tätä vikkelää olentoa on hyvin vaikea kuvata ! ;D

mulla on maailman paras hevonen.

Eilen, 4.1. tiistaina, menin kentällä ja Leya oli ihan super :D Oli hieman kuntosuoritus päästä pilkkihaalari päällä sinne selkään :D Menin tosi paljon ympyröillä puol pitkällä ohjalla, en viittiny hirveen raskaasti mennä, olihan pakkasta -19. Vasenlaukka oli aika vaikee ylläpitää, mut tarpeeks pohkeella kun sai ratsastettua niin hyvä tuli :) Ei ollu juur ollenkaa vasemmassa ohjassa kiinni, hetken aikaa oli, mut senkin sain korjattua pohkeella ja tein vasta-asetuksia puol kierrosta jonka jälkeen otin myötäasetuksen.

Tänään Satu meni Leyalla, ja LEya oli niin hieno ! Ei Satukaan paljoa vaatinut, koska pakkanen oli samassa lukemassa kun eilen, mutta Leya oli silti tosi yhteistyöhaluinen. Puhuttiin myös Leyan lihaksista kun niissä on ollu niitä jumeja, että jos alkaisin syöttää sille BE-vitamiinia.

Mennyt vuosi 2010, tuleva 2011

Nyt kun on pidemmin aikaa, niin voisin jonkin verran kirjoittaa tänne viime vuodesta ja vähän tämän uuden vuoden suunitelmia. :) 

Vuonna 2010 asuttiin alkuvuosi ruotsissa, kunnes sitten maaliskuussa tultiin takaisin Suomeen. Leya oli pieni rasvapallo, mutta nopeasti saatiin Suomessa neiti hyvään kuntoon, niin näöltään kuin ratsastukseltaan :) Myös itse olin Sadun teho-opetuksessa, ja nopeasti unohdetut asiat alko tulee takas mieleen. Olisi ollut tarkoitus käydä vähän enemmän kisoissa kuin vain niissä yksissä, jotka olivat vain harjoituskisat. Ollaan ratsastuksenkin kanssa menty suuresti eteenpäin, enään ei poni juokse miten haluaa joka suuntaan vaan on kuulolla, ja myös hakeutuu peräänantoon. Myös yksi tallinvaihdoskin kerkesi tulla Suomen aikana myös vastaan, nyt jouduin ihan kahdestaan Leyan kanssa ja se oli hieman pelottavaa, sain paniikki kohtauksia ihan pienistä asioista sen ekan kuukauden aikana, mutta nyt kun on huomannu että kyllä mä sen hevosen kanssa pärjään, en oo enää panikoinnu pienistä asioista :D Onneks. Ja onhan meillä Satu, kelle aina voi soittaa tiukan paikan tullen ! :) 

Vuos 2011 ois nyt tavotteena että kesällä päästäis vähän enemmän kulkemaan kisoihin(se oma traileri ois kova sana) ja on myös suunnitteilla mennä kesällä 3 päivän mittaiselle kankikurssille Leyan kanssa. Alkuun sitä vähän epäröin että kankikurssi muka, mut Satu sano et ihan hyvin voi kokeilla Leyalla kankia, ja jos kanget ei sovi niin eihän niitä ole pakko käyttää :) Mutta, katsotaan että miten homma lähtee tästä rullaa ! :)

Vuoden 2010 kuvia löyty, tuntuu etten ois ikinä edes nähny näitä ! :D Alemmassa kuvassa Leyan paras kissaystävä Topias :)

Vuosi 2011 vaihtui rauhallisesti ! :)

 Vuosi vaihtui todella rauhallisesti, hevoset eivät välittäneet mitään paukkuvista raketeista. Halusin kuvan jossa on Leya ja raketti, mutta se osottautuikin mahdottomaksi tehtäväksi. Tossa näkyy hevonen ja myös rakettia vähän tuolla taivaalla. :D Rakettei paukku 21 jälkeen aika paljon. Otettiin hepat sisään vasta 23 aikaan, pois ennen pahinta räiskettä, vaikka ponit seiso tallissa ovi auki niin eivät olleet moksiskaan vaikka taivas oli valkonen raketeista ;) Siellä karsinoissa ne rauhassa mutusteli heinää :D 

Leya on nyt siis 7 vuotias tamma, miksi hevosten iät vaihtuu heti vuoden vaihteessa mutta ei ihmisten ? Mä olisin nyt siis jo 18 vuotta ja mulla olis ajokorttikin. Höh, ihan tylsää.

Tänään menin Leyalla kentällä. Poni oli alkuun tosi sika ratsastaa, roikku tosi pahasti vasemmassa ohjassa. Minna kävi myös selässä, jolloin itse pääsin auttamaan raipan kanssa maasta ja saada ne takajalat mukaan, sillä Leya meni vaan semmosta pientä köpöttelyä. Kun takajalat oli kunnolla mukana, niin hevonen kasvoi semmonen 10cm korkeutta ja tuli tosi kevyeks edestä. Itse menin sitten vielä selkään ja oli tosi hyvä kun sen sai sielt horroksesta heräteltyy. Tultiin lopuks pari hyppyy semmosseen tynnyrin yli. Tynnyri oli toosi kapee, ja siihen sai oikeesti hevonen olla kunnolla pohkeen ja ohjan välissä et siihen pääs. Tynnyri oli joku 60-100 cm levee, korkeutta oli ehkä joku 50cm :D Kylhän me siitä monta kertaa ohi mentiin, kunnes saatiin homma toimii, autettiin eka Leyaa vähän hahmottaa se tynnyri johde puomilla. Hyvin onnistunut uusi vuosi kyllä Leyan kanssa(ainakin melkein..) :)