Hippos nro 3/2011, Kyran kulma

Tämä teksti oli mun mielestä niin loistava joten ajattelin sen julkasta myös täällä:

"Hevostaitoon kuuluu, että hevoselle annetaan mahdollisuus työskennellä tasolla, jolla sen on hyvä olla. Hevoset tekevät mielellään kaiken sen, mihin ne pystyvät. Niillä voi rakeenteellisia, terveydellesiä tai luonteeseen liittyviä ongelmia, jotka estävät niitä tekemästä pyydettyjä liikkeitä hyväksyttävästi. Ratsastajan tehtävä on kuunnella hevosta ja toimia sen viestien mukaisesti. Jokaiselle hevoselle löytyy tehtävä, josta se suoriutuu.
Kilapailussa stewardeilla ja tuomareilla on vastuu siitä, että ratsastaja tulee tietoiseksi ongelmista, jota hän tai hänen valmentajansa eivät ole havainneet. Jos hevosen suusta tulee verta tai sen kyljet ovat auki, sen paikka ei ole radalla. Ratsastajan pitää kysyä itseltään pyytääkö hän hevoseltaan asioita, joita se ei pysty tekemään. Tasapainossa liikkuva rento hevonen ei pure kieltään. Jos hevosella on hammasongelmia, ne pitää hoitaa. Ratsastus ei saa aiheuttaa hevoselle vammoja.
Liikkeen puhtaus ei ole yksiselitteinen asia, mutta se on aina oire siitä, että hevosella ei ole kaikki kunnossa. Lievä ontuma saattaa näkyä vain tietyissä liikkeissa, esimerkiksi kaarevilla urilla. Jos stewardi näkee verryttelyssä toistuvaa epäpuhtautta, voitaisiin ratsastajalle antaa keltainen kortti. Kahden kortin jälkeen pitäisi ennen seuraavaa starttia esittää eläinlääkäritodistus siitä, että hevonen on tarkastettu. Jos hevonen ontuu selvästi, sitä ei pidä päästää radalle. Jos hevonen esittää epätahtisia liikkeitä radalla, tuomarin täytyy uskaltaa antaa ala-arvoiset numerot ja perustella ne. Ratsastaja kyllä reagoi siihen ja tarkistaa, onko kyseessä fyysinen ongelma vai valmennusongelma. Syy lievään ontumaan ei aina löydy helposti, mutta epäpuhtaasti liikkuva hevonen ei ole kilpailu- tai valmennuskunnossa.
Kansainvälisissä kilpailuissa tehdään hevostarkastus ennen kilpailua, mutta se ei sulje pois mahdollisuutta, että hevonen loukkaantuu tarkastuksen jälkeen ennen strattia. Stewardit verryttelyauluilla ja tuomarit radalla ovat tärkeitä lenkkejä hevostemme hyvinvoinnin seuraamisesta."

estetunti

Meillä oli myös tänään estetunti. :) Alkuun tultiin ympyrällä estettä, se oli yllättävän vaikeeta, sillä Leya ei ollu mulla laisinkaan ulkoavuilla, ja sen kyllä huomas kun ei kääntyny. Tultiin sitä siis molempiin suuntiin. Taas koitettiin ettii se hyvä rytmikäs laukka, jolla tullaan esteelle. Ei otettu kovinkaan montaa hyppyä, sillä ei oli sen verran lämmin eikä Leyan kunto ole mikään super hyvä. :) Alettiin sit tulee tolla pitkällä sivulla olevaa sarjaa, jossa oli eka maassa puomi- innari väli - este - yks laukka - puomi - kaks laukkaa- este. Se oli yllättän haasteellinen, sillä joka väliin kun lisättiin aina yks laukka, mutta silti piti ylläpitää laukka. Pahoittelen epäselviä paint piirustuksia, mutta ajattelin että näistä kuvista sai edes vähän paremman käsityksen että mitä ollaan hypätty :)

Sitten Satu päätti vaikeuttaa tehtävää vielä entuudestaan. Voi luoja että se oli vaikeeta ! Enpä tiiä et kuinka monta kertaa mentiin ohi ton ekan innari hypyn jälkeen, sillä vaan yksinkertasesti, ei ollu mitään mahdollisuuksia kääntää sitten seuraavalle, jonka välissä oli yks laukka. Se oli onneks puomina, mutta silti mentiin ohi joku 5 kertaa ennenku alko luonnistuu :D Sen puomin jälkeen oli taas yks laukka jonka jälkeen oli hyppy, sitten taas yks laukka ja taas hyppy, sitten vielä yks laukka ja puomi. Loppua kohden kun voiton kiilto oli jo silmissä, että jes, me selvittiin ton innarin jälkeen tälle suoralle linjalle, ja unohdin ihan kokonaan ratsastaa, joten aina toiseks viimesellä esteellä Leya alko painaa ihan sikana oikeelle koska mulla ei ollu pohje vastassa ja jäin vaan matkustelemaan :D Homma alko sujuu kyllä koko ajan paremmin ja sain Leyan tuntumalle, mutta peli oli jo menetetty, jollei poni ollu hanskassa tolle ekalle innari hypylle tultaessa... Senpä takia juuri mentiin ohi monta kertaa, ja meinas jo turhautuminen tulla kun en osannu ottaa tilannetta tarpeeks nopeesti haltuun :D Olin kyllä tyytyväinen kun päästiin tulee toi koko hela hoito kerralla onnistuneesti läpi! Jee tuuletuksia !

Sitten tultiin vielä kumpaakin suuntaan suoralinja, joka on kyllä kans aika vaikee ratsastaa, koska kun on pitkä suora linja, niin siinä matkan aikana kerkee hevonen mutkitella ihan sikana ja mennä keskilinjan puolelta toiselle ennen kun este on edessä. Nyt en tehnyt sitä virhettä, minkä tein kun hypättiin ekaan suuntaan (eli vasempaan) että jäin tuijottamaan ekaa estettä koska se oli niin hirvittävä iso (okeiokei, ehkä se oli joku 60cm, max 65) mutta se tuntu niin hirvittivän isolta kun sitä lähestyin että meinas tulla ihan pupu pöksyyn.. Voi voi, mikä nössö kouluratsastaja musta on oikein tullu. Mutta kumminkin, oikeeseen kierrokseen mentäessä katsoin jo viimeistä puomia ! Ennätys. Leya puski taas oikeelle, kun unohdin ratsastaa mutta viimesestä kerrasta tuli tosi onnistunu sarja ! Jes. Oikeeseen kierrokseen eka oli pysty - kaks askelta laukkaa - pysty - yks askel laukkaa - pysty - yks askel laukkaa - puomi. Tunti oli kyl super onnistunu ja Leya oli super mukava. ;)

Huomenna sitten Satu meneekin Leyalla, sillä itse olen töissä.

Sitten vähän ikävempiä asioita. Nelli oli mukana tallilla, jotain se siinä vapaana juoksenteli, ja en tosiaakaan tiedä, että mihin jalkansa oikein iski, sillä Yht äkkiä oli kolmijalkanen, eikä vieläkään varaa kunnolla paino sille jalalle. Soiteltiin päivystäviä eläinlääkäreitä läpi ja saatiin sitten selville että kuka on Vihdin alueen päivystävä. Voi jesta, luulisin oikeesti, että päivystävä tarkoittaa sitä, että silloin vastataan puhelimeen, mutta eiii, soitettiin 2 tuntia ennen kun vastaus tuli. Sanottiin vaan että pitää katsoa huomiseen, mutta jos nyt menee pahemmaksi, nii sitten heti soittaa uudelleen. Nelli on kyl nyt jo laittanut painoa vähän enemmän jalalle, mutta ei silti kunnolla, ja kun on paikallaan niin roikottaa jalkaa. Nyt laitoin koiran häkkiin lepäämään ja annoin Rimadyliä kipuun. Oltais siis lähetty kyllä eläinlääkärille, mutta siellä sanottiin että he eivät voi tehdä juurikaan mitään muuta kuin lastoittaa jalan ja antaa kipulääkettä ja että se olisi uusi reissu sitten maanantaina jos jalka on vielä samanlainen. Toinen eläinlääkäri käski myös odottaa ja sanoi että pennuilla saattaa useinkin mennä aikaa että jalka toipuu jos on saannut tällin. Kolmas sanoi että voi olla jotain pehmytkudoksissa, ja mun mielestä vika näyttää olevan kintereen alapuolella, mutta kaikki muut näkevät vian takareidessä. Mikä vika on mun silmissä ? :D No mutta, toivotaan että menee ohi ja jos jatkuu samanlaisena, niin heti maanantai aamuna lähen eläinlääkärille koiran kanssa. :) 

Esteratsastusta

Eilen meillä oli siis estetunti, pitkästä aikaa. Oli tosi ihanaa hyppää, ja Leyastakin huomas että tykkäs. Alkuun tultiin Silleen, että 2. este oli pienenä ehkä joku 40cm korkee ja 1. a-b oli puomeina. Harjoteltiin lähinnä tekniikkaa, sillä eihän esteratsastuksessa ole ideana kova vauhti ja isot esteet, vaan kaikki lähtee siitä tekniikasta. Harjoteltiin sitä että laukka saatiin toiminaan, sillä jos ei laukka rullaa/rikkoo raville/kaahottaa niin eihän sitä estettä kohden voi mitenkään lähestyä. Kun kattoo vaikka HIHSsiä, niin sielläkin hevoset lähestyvät tosi rauhassa ja niillä on vieterit viritettynä takajalkoihin jolla ponnistaa sinne ylös ja yli sen 160cm esteen. :) Nämä on tämmöisiä pieniä juttuja, mutta silti niitä pitää käydä läpi ja ajatella sillä järjellä, joka ikinen kerta kun hyppää(ainakin siis mun). Ei hypätty koko tunnin aikana kovinkaan suurta, sillä tosiaankin, vaikka Leyalla on menty suhteellisen rankasti, mutta ei hypätty, niin ei heti voi aloittaa tai edes ylipäätään odottaa että hevonen hyppäisi kovinkaa isoja esteitä :)Mutta takaisin asiaan, tuon kakkos esteen  päällä oli laukanvaihto, sillä jatkettiin oikeelle esteen jälkeen. Tehtiin myös pieni voltti heti esteen jälkeen että sain laukan paremmin rullaamaan ja hevosen kunnolla väliin takas. :) 

Toinen tehtävä oli samanlainen, mutta 1. ja 2. este vaihtovat paikkaa. Myös sarjaan nostettii nyt puomit esteiksi. Esteet oli korkeudeltaan 50cm.  Tähän suuntaan oli jotenki vaikeempi, niin ja juu, 2. esteen päällä piti suorittaa vaihto, että päästiin kaarteeseen myötä laukalla. :)

Kun oltiin tultu molempiin suuntii jonkin verran hyppyjä, niin otettiin sit vielä lävistäjältä noi kaks estettä mukaan, väliin tuli 2 laukkaa. Alkuun pidättelin liikaa, joten tuli 2 ja yks mini askel väliin, seuraava kerta menikin jo paremmin, koska tiesin että mitä pyytää. Lävistäjällä oli esteet heti, esteet ei ylittänyt yli 50cm. 2. esteeltä 3. esteelle oli aika pitkä matka ja reitti meni kaarevasti, joten siinä oli hyvää aikaa se koko kaari saada hevonen takas tuntumalle ja pohkeen eteen ja laukkaamaan ylös päin ja hyvää aikaa saada hevoselle takajalkoihin viritettyä ne vieterit. :) 1. esteelle Leya jotenkin aina tuli tosi tahmeesti mutta sen jälkeen mentiin jo reippaammin. Leya hyppäs koko ajan vaan paremmin ja paremmin, ja hypyt oli tosi ylöspäin suuntautuvia, eikä semmossia pitkiä makkarahyppyjä :)

Tultiin sitten vielä noi kaikki esteet toisinpäin, ja ennen tätä, olin just nostamassa laukalle, kun auto tuli sieltä kulman takaa ja Leya sai hirveen paskahalvauksen ja lähti pinkoo tuhatta ja sataa kentän toiseen päätyyn. Itse seison jalustimien varassa (en päässyt istuu siinä vauhdissa satulaan enään) ja vedän ohjista ja Leyaa kattoo yläkautta suoraan mua silmiin ja peppu oli jossain niiiin mun alla että huh huh. Olin ihan satavarma, että en tuu saamaan Leyaa seis vastakun tallin pihassa, oltiin siis naapurin kentällä. Mietin jo kauhulla että miten tullaan ikinä selviämään sen ryteikön läpi tässä vauhdissa. Mutta, jotakin tapahtu, Leya pysähty kun seinään portin kohalla, vaikka portti oli auki :D Siinä sitten vähän naureskeltii ja ihmeteltiin että mistäs moinen, että autojakin pelkää nykyään vaikka Oinasjoella asuessa autoja kulki joka puolella eikä neiti ollut moksiskaan. Mutta, kumminkin, viimesetkin esteet meni hyvin, ja pienen säikähdyksen ansiosta, sain pidätellä kunnolla esteille mentäessä. Ja nyt vasta pomput tuli ylös päin, huh heijaa ! :) Hyvin onnistunut tunti, estekisoja siis odotellessa, jotka on siis 19. päivä ens kuuta. Myös siskon tyttö menee ristikkoluokan Leyalla :)

Tänään menin kentällä koulua. Leya oli tosi super hyvä, oli hyvin pohkeen edessä. En tiiä että mitä sieniä Leya siellä tarhassa syö, mutta oltiin kävelemmä alkukäynnit maastossa, ja ihminen käveli vastaa, WHUM Leya ja minä laukataan toiseen suuntaa karkuun. Meillä oli siis kaverikin mukana ja kaveri jäi vain tujottamaan että minnekäs matka, sillä aikaa kun Leya pinkoo miljoonaa toiseen suuntaa karkuun ihmistä :D Kentällä tein vasta taivutuksia ja siirtymisiä tosi paljon. Laukassa, etenkin oikea mikä on ollut vaikeampi, Leya oli niin hyvä ja rento. Ai että, kyllä tää tästä lähtee luistaa koko ajan paremmin ja paremmin ! :) I'm so happy. 

Uusi talli, uudet kujeet !

On ollu pitkä tauko taas siitä kun olen kirjottanut, pahoittelut siitä !

Meillä oli siis sunnuntaina muutto edessä, takaisin Jokikunnalle. Lastaus suju niiin super hyvin, kukaan kun ei ollut laittamassa takapuomia kiinni niin pistin Leyan lähettämällä sisään ja Leya asteli suoraan koppiin ilman minkäänlaista pelleilyä. Olin jo itse varautunu siihen, että saisin pidemmänki aikaa tuntea nahoissani Leyan testailun, mutta ei ! Olin ratkeata ylepydestä ja ilosta siinä vaiheessa. :) Matka suju tosi hyvin, vähän Leya jotain riehu sen heinäverkon kanssa, mutta ei mitään muuta ongelmaa. Kun päästiin perille, niin Leya ei ihmetellyt yhtään että missä oli, kunhan oli ruokaa nenän edessä. :) Neiti pääs heti tarhaan ja sinne jäi rauhassa syömään.

Itse menin Leyalla eilen, oli aika vaikee ratsastaa, joten Satu kävi selässä kunnes jatkoin taas itse. Leya oli tosi raskas ja pois avuilta, mutta Sadun jälkeen oli tosi hyvä, Satu jäi myös hetkeks neuvoo mua että miten kannattaa tehä. :) On ihanaa olla taas Jokikunnalla, ai että, siellä on täyspitkä kenttä ! On meinaa vähän luksusta ;) Nellikin sai kaverin jonka kanssa peuhata.

Nellin kanssa ollaan oltu tokossa, siellä on mennyt ihan suht okei, Nellillä on vaan pahimman luokan uhma ikä menossa, ja juu, sen tuntee kyllä selkäytimessä asti. Voi jesta ! Ainut ongelma tokossa mikä on ollu, on se palikan pitäminen suussa. Nelli suuttuu siitä tosi paljon kun sen laittaa sen suuhun.. :D Pitää kokeilla jollain pehmeemmällä kun nyt on hampaat myös vaihtumassa, että jos ikenet on vähän hellät ja sen takia ei tykkää siitä palikasta. :) Ollaan myös harjoteltu pientä "hyppyä", ei siitä kyllä tarvii edes hypätä, mutta ideanahan on että oppii käsky sanan  ja tietää että mitä sillon pitää tehä :)

Olavi Uusivirta & Anna Järvinen - Nuori ja kaunis

Meillä oli Leyan kanssa tänään tunti. Leyan kanssa oli tosi paljon työstämistä, sillä poni oli niiin vino että huh hei, etenkin oikeeseen kierrokseen. Juu, olen sen kyllä huomannut itsekin kun olen menny tässä muutamia kertoja sitten, mutta en itse keksinyt siihen mitään että miten saisin homman pelittää paremmin. Leya puski lavan kanssa ulos, ja sitten kun tein sen virheen monia monia kertoja, että aloin kääntää sisäohjalla helpottaakseni kääntymistä kun ulkoapuja ei kuunnellut, niin silloinhan Leyan pää käänty sisälle, ja lapa lähti vielä enemmän hanskasta, kun sai periaatteessa enemmän "voimaa" puskea ulos. Kun mun ulkoavut oli läpäisettömät niin Leya alko myötää kyljestä ja niskasta ja rentoutu mukavasti. Laukassa Satu sano ettei ole pitkään aikaan nähnyt Leyaa niin ryhdikkäänä kun se meni, ei roikkunu kädelle ja takaosa oli mukana eikä kilometrin päässä ! Wuhu. Kyllä toki välillä sai ratsastaa ylämäkeen kun rupes väsähtää ja sitä kautta alko painaa kädelle. Tehtiin tosi paljon siirtymisii, koska sillä saa Leyan pohkeen eteen tosi hyvin ja myös kun ympyrällä mentiin jotta sain sen kunnolla läpi sisäpohkeelle niin ajattelin koko ajan että miten tekisin avotaivuksen ja sitä kautta Leyasta tulikin tosi hyvä :) Tunti meni tosi nopeesti, jäätiin kyllä aika pitkiksi ajoiksi suustamme kiinni Sadun kanssa mutta mitä pienistä ! ;D

Muutto Sadun luokse olisi sitten 22.5., traileri on jo hommattu ja kuskia kyselty :) Kohta päästään alottaa kunnon reenit ja kunnon kohotukset, molempia ajatellen ! :DD Itse kyllä ostan ensi kuussa sen salikortin, pakko alkaa treenaa sitä poliisikoulun pääsykoetta varten.

Nellin kanssa jäi toko väliin maantaina koska yski niin paljon. Sunnuntai iltana aloitti yskimisen, sunnuntai ja maanantai välisen yön valvoin koiran kanssa koska en saannu nukutta koska Nelli yksi niin paljon. Sit hengitys alko rohisemaankin, silloin jo mietin että minne pääsen eläinlääkärille. Aamulla heti soitin ja varasin eläinlääkäri ajan. Nellissä ei ollut mitään vikaa, epäily kennelyskän tyyppistä infektioo, mutta koska yskimen loppui maanantain jälkeen, luultavasti kurkkuun oli vain jäänyt joku ruoho tyyliin, joka ei enään ollut kurkussa kun olimme eläinlääkärillä, mutta vaivasi koiraa vielä silti vähän. Eli onneksi ei sitten sen vakavempaa, treenit jatkuu normaalisti maanantaina ! :)

Anna Abreu ft Redrama - Worst Part Is Over

Pentukurssi osa 4, kilpatokon alkeet osa 1

On jäänny vähän kirjottaminen vähäiseksi, mutta kyllä tää taas tästä.

Meillä oli siis viime viikolla, maanantaina viimenen kerta pentukurssia. Se meni yllättävän hyvin, oli neljä eri rataa jotka piti suorittaa. Ratoihin sisälty istuminen ja paikallaan olo, seuraaminen käännäksissä. Odotin että homma ei suju olleskaan, mutta Nelli oli niin hienosti. Tosin tunti venähti vähän pitkäksi, ja sen huomasi Nellistä, että ei enään jaksanut ja rupesi hirveesti riehumaan enkä meinannut millään saada tuntumaa koko koiraan, onneksi, tunti olikin jo lopuillaan ja päästiin lähtee vähän aikasemmin kuin muut :)

Tällä viikolla meillä kilpatokon ensimmäinen tunti. Siinä oli tää eka tunti saman vanhan kertausta, mitä harjoteltiin pentukurssilla. Eka pyydettiin istumaan ja ottamaan katse kontaktia jonka jälkeen seuraamista ja paikallaan oloa. Sivulle tuleminenkin harjoiteltiin. Nelli toimi tosi hienosti, ja jaksoi koko tunnin, hienoa ! Ennen kuin mentiin treeni kentälle, käytiin lentokentällä kaverini koiran kanssa, sillä menin kaverini kyydissä kentälle, ja koirat joutu samaan auto tilaan niin oli ihan hyvä totuttaa niitä eka vapaana. Kaverini koira on jo vuoden ikäinen ja leikkii vähän rajummin, joten Nelli vähän pelkäs alkuun. Hienosti koirat tuli kyllä toimeen. :)

Mainostan nyt täällä mun blogissa tälleen oikein huomiota herättävästi mun siskojen perustamaa pitopalvelua, Juhlakeittiö Katinkontti, tässä on linkki kotisivuille, käykää ihmeessä kattomassa ! ;) 

Leyan kanssa ei olla päästy Sadun tunneille nyt sen tunnin jälkeen mikä oli viimeksi, sillä jotenkin tuntuu että aikataulut ei sovi yhteen ja nyt on kummallakin jotenkin vaan aikaa niin vähän kun on taas tää kevätaika tullu. Leyan kanssa oon menny itte kentällä jonkin verran, on ollu vähän vaikeksia saada myötäasetus kun ei millääm meinasi myötää niskasta. Susanna kävi Leyan selässä kun kerroin hänelle ongelmasta, ongelman syyksi ilmini se, että Leya ei tule ulko ohjaan. Menin itte Susannan jälkeen selkään ja oli Leya huomattavasti parempi. :) Satu ilmoitti mulle juuri, että päästään viimeistään ens kuun lopulla muuttaa Jokikunnalle. :) Whidipdi !

On myös pakko hehkuttaa, siskoni tyttö, Jenna(9v), oli Leyan kanssa maastossa, itse olin pyörällä mukana. Leya meni niin hienosti Jennan kanssa ei mitään turhia hötkyilly ! :) Ravattiin pitkiä pätkiä, ja näin kuinka Jennan itseluottamus ja myös luotto hevoseen nousee. Mentiin metsässä, eka siinä oli oja ylitettävänä, pitkän rohkasu puheen jälkeen Jenna uskals mennä ohjan yli, Leyahan toki vain astui tällä kertaa sen yli, joskus saattaa ottaa kunnon ison loikan yli. Mutta kumminki, metsässä oli tosi paljon puiden juuria, alkuun Jennaa ehkä vähän pelotti mennä kun Leya välillä kompuroi niihin, mutta loppua kohden Jenna alko jo tottuu siihen ja rentoutu huomattavasti. Siinäkin sain vähän rohkasta että ei se hevonen kaadu vaikka vähän kompuroi. :) Kun tultiin takas päin, niin piti ottaa raville, mutta oliko Leya sitten niin herkkä vai mitä sen päässä liikku, mutta Leya lähti laukalle, ei mitään tykki riehumis laukkaa vaan semmosta rentoo aika laiskaa laukkaa. Mulla oli tosi huono pyörä, mentiin ylämäkeen, en osannu vaihtaa niit vaihteita löysemmälle, pyörässä oli ohuet renkaat ja tie oli hiekka tie, joten pylly penkissä sitten pyöräilen mäkee ylös, henkästyneenä koitan huutaa Jennan ja Leyan perään:" NOJAA TAAKSE, KANTAPÄÄT ALAS, JARRUTA, NOJAA TAAKSE, JARRUTA, KANTAPÄÄT ALAS!" Ei siinä muuta ollu, mut Jenna ei ollu varautunu laukkaan ja ei ole kovin paljon laukannu, eikä se näyttäny edes siltä, että Jenna putoisi, mutta silti oli pakko huutaa perään vähän  ohjeita ettei mene paniikkiin :D Mutta hienosti Leya pysähty ja jatkettiin matkaa ravissa. Kun päästiin takas tallille, laitoin Jennalle vikellysvyön päälle ja otin liinan ja mentii kentälle jossa Jenna sai harjotella laukan nostoi ja vähän istumista laukassa. Tuli tosi hienoi nostoi, jopa kääynnistä. Että tytöt oli hienoi !! :)

Aste - Sekopää